Nittarkakkap ujaliutaa:
.
atorsinnaavat, oqaaseq / sammisassarluunnit ujartorniakkatit ilaannaalluunniit allakkukku taamatut oqaaseqatigiittallit qinersinnaasatit saqqummissammata.
.
NunaFonden naatsumik
Aningaasaateqarfik NunaFonden Kommuneqarfik Sermersooq-mi angerlarsimaveqarpoq. Aningaasaateqarfillu Nunatsinni tama-nut iluaqutaasinnaasunut ajunngitsuliuutaasinnaasunullu tapiissuteqarsinnaanermut siunertaqarluni.
Ukioq tamaat qinnuteqartoqarsinnaavoq. Qinnuteqarnissamut killigititat aamma qinnuteqaatissiaq word aamma qinnuteqaatis-siaq pdf nittartakkamiippoq, periarfissaavorlu toqqaannartumik qinnuteqaatissiap immersorsinnaanera.
Aningaasaateqarfiup siulersuisuisa qinnuteqaatit tiguneqartut qinnuteqarnissamut killigititat aallaavigalugit nalilersortarpaat, taamaaliornerullu kingorna itigartitsisinnaalluni akuersissuteqarsinnaalluniluunniit. Aningaasaateqarfiup siulersuisui nammine-risaminnik aallaavilimmik tunniussisinnaassuseqarputtaaq. Siulersuisut sumulluunniit pituttorsimanngissuseqartumik qinnu-teqaatit nalilersorneqareernerisigut tapiiffigineqarsinnaapput inoqatinut ajunngitsuliornerit, isumaginninnermut tunngasut, peqqinnermut tunngasut, piorsarsimassuseqarnermut tunngasut aamma timimik atuinermut tunngasunit siunertallit. Siunertaasunut akuersissuteqartoqartillugu naliginnaasuuvoq piffissalikkamik nalunaarusiortoqarnissamik piumasaqarneq.
Taaneqareersut saniatigut piviusunngortilersaarneqarsinnaasunut ataasiakkaanut eqqaaneqareersutut siunertalinnut suliniu-teqartunut inunnut ataasiakkaanut tapiisoqarsinnaavoq. Taamaaliortoqartillugu naliginnaasuuvortaaq piffissalikkamik nalunaarusiortoqassasoq.
Meeqqat atuarfiini atuartut paasisassarsiorlutik angalanerinut, paarlaaqatigiinnerit (udvekslingsophold) aamma oqaatsinik ilinniagaqarniarluni paarlaaqatigiinnerit meeqqanut inuusuttunullu 18-it inorlugit ukiulinnut qinnuteqaatit suliarineqarneri tapiissutaasullu immikkut aaliangersungaareerput.
Naliginnaasumik tapiiffigineqarneq ajorput inuit ataasiakkaat pisariaqartitaannut tunngasut, inuit ataasiakkaat ilinniagaqarne-rannut tunngasut, peqatigiiffiit ulluinnarni ingerlanneqarnerannut pigisaannullu tunngasut, ingerlatsiviit ulluinnarni ingerlanne-qarnerannut pigisaannullu tunngasut, oqartussat ingerlatsiviisa ulluinnarni ingerlanneqarnerannut pigisaannullu tunngasut aamma sanaartornermut (sanaartortitsinermut) tunngasut, inuussutissarsiornermullu tunngavissunut tapiisoqartarani, upperi-sarsiornikkut aallutanut (imallit) imaluunniit politikkilerinermut tunngasunut (imallit) siunertalinnulluunniit tapiisoqarneq ajorlunittaaq.
Naatsorsuuteqarfiusup ingerlanerani isertitaasut tamakkerlugit atortariaqanngitsutut siulersuisut naliliippata tamaaliornerup kingunerisaanik sinneqartoorutit naatsorsuuteqarfiusumut tulliusumut aningaasat atunngitsuukkat ikaartinneqarsinnaapput.
takorluuineq neriunnerlu – qinnuteqaateqarlutit misilitsigut