.
Nalunaarut:
GrønlandsBANKEN A/S-ip 2019 naatsorsuutitigut angusaminut atatillugu 2020-mi sinneqartoorumminik piginnittunut agguaa-sinnaanani aalajangiuppaa, taamaalilluni kingumut NunaFonden isertitaqartussaajunnaarpoq. Maanna qallunaat naalakkersui-suisa sinneqartoorutinik agguaanissamut tunuarsimanissamut innersuutaat patsisaavoq, taamaaliornermullu aallaaviulluni corona-virus-imik ajornartorsiuteqarneq. Maanna isertitaqartussaajunnaarnerup saniatigut ukiuni naatsorsuuteqarfinni kingul-lerni marlunni sinneqartoorutinik agguagassarsiavut annikittuusimapput. NunaFonden-ip GrønlandsBANKEN-imi piginneqataas-sutimik agguagassarsiani tapiissutitut atortarpai, piginneqataassutigullu piginneqataassutit tamarmiusut 13,98%-anit anner-tussuseqarlutik. Aningaasaateqarfik allatigut isertitaqarnissamut periarfissaqanngilaq.
2009-miit ukiunilu tulliuttuni nunarsuaq tamakkerlugu aningaasarsiornikkut ajornartorsiornerup nalaani aningaasaateqarfimmi aalajangerpugut patajaallisaaniarluta, taamaaliornikkut isertitaqanngiffiup nalaani qinnuteqaatinut akiut marlunni agguaasinnaa-nerput qulakkeerniarlugu. Patajaallisaanerput ilaatigut kinguneqarpoq paatajaallisaassutit naligannik ukiuni taakkunani agguaas-sinnaasagit minnerusimallutik.
Taamatut ililuuseqarsimanerput maanna tapiiffigineqarnissamut qinnuteqaateqartunut ajunngitsumik kinguneqalerpoq, tassa aningaasaateqarfik akuersissuteqarfimmi aggersumi, o1. juni 2020-miit 31. maj 2021-mut, katillugit 4 mio. koruunit akuer-sissutigisinnaalermagit, ukioq naatsorsuuteqarfimmut atuuttumut (o1. juni 2019-miit 31. maj 2020-mut) naatsorsuutigaarput katillugit 5,5 mio. koruunit agguaanneqassasut.
Aningaasaateqarfiup siulersuisuisa siusinnerusukkut aalajangiunnikuuaa annertussuseriikkanik akuersissuteqartarneq, paasi-sassarsiorluni angalanernut, paarlaaqatigiinnikkut aamma atuakkat amerlasuunngortinneqarnerannut tapiissutaasartut anin-gaasaateqarfiup isertitai aallaavigalugit annertussuserneqartassasut. Aalajangiussariikkanik tapiissutit annertussusaat nittartakkatsinni ersereerput.
Aaningaasaateqarfik qinnuteqaatinut 100.000,- koruunit ataallugit annertussuseqartunut ukiumut 10-leriarluni naliliisarpoq, aamma qinnuteqaatinut 100.000,- koruuninut annertunerusunullu qinnuteqaatinut ukiut 3-riarluni naliliisarluni, taamaalilluni aningaasaateqarfik ukiumut 13-riarluni qinnuteqaatinut naliliisarluni.
.
Qinnuteqarnermi toqqaannartumik immersugassiamut kakkiussineq
Maluginiaruk qinnuteqarnermi toqqaannartumi immersugassiami taamaallaat pdf-fil-it kakkiunneqarsinnaammata.
.
Qinnuteqarnermi killigititat eqqumaffiginissaat
Maluginiaruk qinnuteqarnermi killigititat atuuttut qinnuteqarnermi eqqumaffigisariaqarmata.
.
NunaFonden naatsumik
Aningaasaateqarfik NunaFonden Kommuneqarfik Sermersooq-mi angerlarsimaveqarpoq. Aningaasaateqarfillu Nunatsinni tama-nut iluaqutaasinnaasunut ajunngitsuliuutaasinnaasunullu tapiissuteqarsinnaanermut siunertaqarluni.
Ukioq tamaat qinnuteqartoqarsinnaavoq. Qinnuteqarnissamut killigititat aamma qinnuteqaatissiaq word aamma qinnuteqaatis-siaq pdf nittartakkamiippoq, periarfissaavorlu toqqaannartumik qinnuteqaatissiap immersorsinnaanera.
Aningaasaateqarfiup siulersuisuisa qinnuteqaatit tiguneqartut qinnuteqarnissamut killigititat aallaavigalugit nalilersortarpaat, taamaaliornerullu kingorna itigartitsisinnaalluni akuersissuteqarsinnaalluniluunniit. Aningaasaateqarfiup siulersuisui nammine-risaminnik aallaavilimmik tunniussisinnaassuseqarputtaaq. Siulersuisut sumulluunniit pituttorsimanngissuseqartumik qinnu-teqaatit nalilersorneqareernerisigut tapiiffigineqarsinnaapput inoqatinut ajunngitsuliornerit, isumaginninnermut tunngasut, peqqinnermut tunngasut, piorsarsimassuseqarnermut tunngasut aamma timersornermut siunertallit. Siunertaasunut akuer-sissuteqartoqartillugu naliginnaasuuvoq piffissalikkamik nalunaarusiortoqarnissamik piumasaqarneq.
Taaneqareersut saniatigut piviusunngortilersaarneqarsinnaasunut ataasiakkaanut eqqaaneqareersutut siunertalinnut suliniu-teqartunut inunnut ataasiakkaanut tapiisoqarsinnaavoq. Taamaaliortoqartillugu naliginnaasuuvortaaq piffissalikkamik nalunaarusiortoqassasoq.
Meeqqat atuarfiini atuartut paasisassarsiorlutik angalanerinut, paarlaaqatigiinnerit (udvekslingsophold) aamma oqaatsinik ilinniagaqarniarluni paarlaaqatigiinnerit meeqqanut inuusuttunullu 18-it inorlugit ukiulinnut qinnuteqaatit suliarineqarneri tapiissutaasullu immikkut aaliangersungaareerput.
Naliginnaasumik tapiiffigineqarneq ajorput inuit ataasiakkaat pisariaqartitaannut tunngasut, inuit ataasiakkaat ilinniagaqarne-rannut tunngasut, peqatigiiffiit ulluinnarni ingerlanneqarnerannut pigisaannullu tunngasut, ingerlatsiviit ulluinnarni ingerlanne-qarnerannut pigisaannullu tunngasut, oqartussat ingerlatsiviisa ulluinnarni ingerlanneqarnerannut pigisaannullu tunngasut aamma sanaartornermut (sanaartortitsinermut) tunngasut, inuussutissarsiornermullu tunngavissunut tapiisoqartarani, upperi-sarsiornikkut aallutanut (imallit) imaluunniit politikkilerinermut tunngasunut (imallit) siunertalinnulluunniit tapiisoqarneq ajorlunittaaq.
Naatsorsuuteqarfiusup ingerlanerani isertitaasut tamakkerlugit atortariaqanngitsutut siulersuisut naliliippata tamaaliornerup kingunerisaanik sinneqartoorutit naatsorsuu-teqarfiusumut tulliusumut aningaasat atunngitsuukkat ikaartinneqarsinnaapput.
takorluuineq neriunnerlu – qinnuteqaateqarlutit misilitsigut