NunaFonden-imut tikilluarit

Qinnuteqarnermi oqaaseqatigiilersuineq

Qinnuteqarnermi oqaasertalersuinermi amerlapput titarnerpassuanngorlugit oqaaseqatigiit uniffeqaratillu naggateqanngitsut. Taamatut oqaaseqaatigiilersorneq qinnuteqaatit sunik imaqarnerinik siunertaqarnerinillu paasiniarnerinut killilersuisaqaaq.

Taamaaliorneq kinguneqartarpoq apeqqutinit ilinnut uatsinnullu piffissamik tigooqqaasunit.

Siunnersuutigaarput oqaaseqatigiit naannerunissaat. Uniffilersorlugit aamma naggasersorlugit, kiisalu immikkoortulersorlugit.
.

Nittarkakkap ujaliutaa:

.

atorsinnaavat, oqaaseq / sammisassarluunnit ujartorniakkatit ilaannaalluunniit allakkukku taamatut oqaaseqatigiittallit qinersinnaasatit saqqummissammata.
.

NunaFonden naatsumik

Aningaasaateqarfik NunaFonden Kommuneqarfik Sermersooq-mi angerlarsimaveqarpoq. Aningaasaateqarfillu Nunatsinni tama-nut iluaqutaasinnaasunut ajunngitsuliuutaasinnaasunullu tapiissuteqarsinnaanermut siunertaqarluni.

Ukioq tamaat qinnuteqartoqarsinnaavoq. Qinnuteqarnissamut killigititat aamma qinnuteqaatissiaq word aamma qinnuteqaatis-siaq pdf nittartakkamiippoq, periarfissaavorlu toqqaannartumik qinnuteqaatissiap immersorsinnaanera.

Aningaasaateqarfiup siulersuisuisa qinnuteqaatit tiguneqartut qinnuteqarnissamut killigititat aallaavigalugit nalilersortarpaat, taamaaliornerullu kingorna itigartitsisinnaalluni akuersissuteqarsinnaalluniluunniit. Aningaasaateqarfiup siulersuisui nammine-risaminnik aallaavilimmik tunniussisinnaassuseqarputtaaq. Siulersuisut sumulluunniit pituttorsimanngissuseqartumik qinnu-teqaatit nalilersorneqareernerisigut tapiiffigineqarsinnaapput inoqatinut ajunngitsuliornerit, isumaginninnermut tunngasut, peqqinnermut tunngasut, piorsarsimassuseqarnermut tunngasut aamma timimik atuinermut tunngasunit siunertallit. Siunertaasunut akuersissuteqartoqartillugu naliginnaasuuvoq piffissalikkamik nalunaarusiortoqarnissamik piumasaqarneq.

Taaneqareersut saniatigut piviusunngortilersaarneqarsinnaasunut ataasiakkaanut eqqaaneqareersutut siunertalinnut suliniu-teqartunut  inunnut ataasiakkaanut tapiisoqarsinnaavoq. Taamaaliortoqartillugu naliginnaasuuvortaaq piffissalikkamik nalunaarusiortoqassasoq.

Meeqqat atuarfiini atuartut paasisassarsiorlutik angalanerinut, paarlaaqatigiinnerit (udvekslingsophold) aamma oqaatsinik ilinniagaqarniarluni paarlaaqatigiinnerit meeqqanut inuusuttunullu 18-it inorlugit ukiulinnut qinnuteqaatit suliarineqarneri tapiissutaasullu immikkut aaliangersungaareerput.

Naliginnaasumik tapiiffigineqarneq ajorput inuit ataasiakkaat pisariaqartitaannut tunngasut, inuit ataasiakkaat ilinniagaqarne-rannut tunngasut, peqatigiiffiit ulluinnarni ingerlanneqarnerannut pigisaannullu tunngasut, ingerlatsiviit ulluinnarni ingerlanne-qarnerannut pigisaannullu tunngasut, oqartussat ingerlatsiviisa ulluinnarni ingerlanneqarnerannut pigisaannullu tunngasut aamma sanaartornermut (sanaartortitsinermut) tunngasut, inuussutissarsiornermullu tunngavissunut tapiisoqartarani, upperi-sarsiornikkut aallutanut (imallit) imaluunniit politikkilerinermut tunngasunut (imallit) siunertalinnulluunniit tapiisoqarneq ajorlunittaaq.

Naatsorsuuteqarfiusup ingerlanerani isertitaasut tamakkerlugit atortariaqanngitsutut siulersuisut naliliippata tamaaliornerup kingunerisaanik sinneqartoorutit naatsorsuuteqarfiusumut tulliusumut aningaasat atunngitsuukkat ikaartinneqarsinnaapput.

takorluuineq neriunnerlu – qinnuteqaateqarlutit misilitsigut