NunaFonden-imut tikilluarit

Nalunaarut:

GrønlandsBANKEN A/S-ip 2019 naatsorsuutitigut angusaminut atatillugu 2020-mi sinne­qar­toorumminik piginnittunut agguaa-sinnaanani aalajangiuppaa, taamaalilluni kingu­mut NunaFonden isertitaqartussaajunnaarpoq. Maanna qallunaat naalakkersui-suisa sinneqartoorutinik agguaanissamut tunuarsimanissamut innersuutaat patsisaavoq, taamaaliornermullu aallaaviulluni corona-virus-imik ajornartorsiuteqarneq. Maanna iser­ti­ta­qartussaajunnaarnerup saniatigut ukiuni naatsorsuuteqarfinni kingul-lerni mar­lun­ni sinneqartoorutinik agguagassarsiavut annikittuusimapput. NunaFonden-ip Grøn­lands­BANKEN-imi piginneqataas-sutimik agguagassarsiani tapiissutitut atortarpai, pigin­ne­qa­taassutigullu piginneqataassutit tamarmiusut 13,98%-anit anner-tussuseqarlutik. Aningaasaateqarfik allatigut isertitaqarnissamut periarfissaqanngilaq.

2009-miit ukiunilu tulliuttuni nunarsuaq tamakkerlugu aningaasarsiornikkut ajornartorsiornerup nalaani aningaasaateqarfimmi aalajangerpugut patajaallisaaniarluta, taamaaliornikkut isertita­qanngiffiup nalaani qinnuteqaatinut akiut marlunni agguaasinnaa-nerput qulak­keer­niarlugu. Patajaallisaanerput ilaatigut kinguneqarpoq paatajaallisaassutit naligannik ukiuni taakkunani agguaas-sinnaasagit minnerusimallutik.

Taamatut ililuuseqarsimanerput maanna tapiiffigineqarnissamut qinnuteqaateqartunut ajunngitsumik kinguneqalerpoq, tassa aningaasaateqarfik akuersissuteqarfimmi agger­sumi, o1. juni 2020-miit 31. maj 2021-mut, katillugit 4 mio. koruunit akuer-sissutigisin­naa­lermagit, ukioq naatsorsuuteqarfimmut atuuttumut (o1. juni 2019-miit 31. maj 2020-mut) naatsorsuutigaarput katillugit 5,5 mio. koruunit agguaanneqassasut.

Aningaasaateqarfiup siulersuisuisa siusinnerusukkut aalajangiunnikuuaa annertus­suse­riik­kanik akuersissuteqartarneq, paasi-sassarsiorluni angalanernut, paarlaaqatigiinnikkut aamma atuakkat amerlasuunngortinneqarnerannut tapiissutaasartut anin-gaasaate­qarfiup isertitai aallaavigalugit annertussuserneqartassasut. Aalajangiussariikkanik ta­piis­sutit annertussusaat nittartakkatsinni ersereerput.

Aaningaasaateqarfik qinnuteqaatinut 100.000,- koruunit ataallugit annertussu­seqar­tunut ukiumut 10-leriarluni naliliisarpoq, aamma qinnuteqaatinut 100.000,- koruuninut annertunerusunullu qinnuteqaatinut ukiut 3-riarluni naliliisarluni, taamaalilluni anin­gaa­saateqarfik ukiumut 13-riarluni qinnuteqaatinut naliliisarluni.
.

Qinnuteqarnermi toqqaannartumik immersugassiamut kakkiussineq

Maluginiaruk qinnuteqarnermi toqqaannartumi immersugassiami taamaallaat pdf-fil-it kakkiunneqarsinnaammata.
.

Qinnuteqarnermi killigititat eqqumaffiginissaat

Maluginiaruk qinnuteqarnermi killigititat atuuttut qinnuteqarnermi eqqumaffigisariaqarmata.
.

NunaFonden naatsumik

Aningaasaateqarfik NunaFonden Kommuneqarfik Sermersooq-mi angerlarsimaveqarpoq. Aningaasaateqarfillu Nunatsinni tama-nut iluaqutaasinnaasunut ajunngitsuliuutaasinnaasunullu tapiissuteqarsinnaanermut siunertaqarluni.

Ukioq tamaat qinnuteqartoqarsinnaavoq. Qinnuteqarnissamut killigititat aamma qinnuteqaatissiaq word aamma qinnuteqaatis-siaq pdf nittartakkamiippoq, periarfissaavorlu toqqaannartumik qinnuteqaatissiap immersorsinnaanera.

Aningaasaateqarfiup siulersuisuisa qinnuteqaatit tiguneqartut qinnuteqarnissamut killigititat aallaavigalugit nalilersortarpaat, taamaaliornerullu kingorna itigartitsisinnaalluni akuersissuteqarsinnaalluniluunniit. Aningaasaateqarfiup siulersuisui nammine-risaminnik aallaavilimmik tunniussisinnaassuseqarputtaaq. Siulersuisut sumulluunniit pituttorsimanngissuseqartumik qinnu-teqaatit nalilersorneqareernerisigut tapiiffigineqarsinnaapput inoqatinut ajunngitsuliornerit, isumaginninnermut tunngasut, peqqinnermut tunngasut, piorsarsimassuseqarnermut tunngasut aamma timersornermut siunertallit. Siunertaasunut akuer-sissuteqartoqartillugu naliginnaasuuvoq piffissalikkamik nalunaarusiortoqarnissamik piumasaqarneq.

Taaneqareersut saniatigut piviusunngortilersaarneqarsinnaasunut ataasiakkaanut eqqaaneqareersutut siunertalinnut suliniu-teqartunut  inunnut ataasiakkaanut tapiisoqarsinnaavoq. Taamaaliortoqartillugu naliginnaasuuvortaaq piffissalikkamik nalunaarusiortoqassasoq.

Meeqqat atuarfiini atuartut paasisassarsiorlutik angalanerinut, paarlaaqatigiinnerit (udvekslingsophold) aamma oqaatsinik ilinniagaqarniarluni paarlaaqatigiinnerit meeqqanut inuusuttunullu 18-it inorlugit ukiulinnut qinnuteqaatit suliarineqarneri tapiissutaasullu immikkut aaliangersungaareerput.

Naliginnaasumik tapiiffigineqarneq ajorput inuit ataasiakkaat pisariaqartitaannut tunngasut, inuit ataasiakkaat ilinniagaqarne-rannut tunngasut, peqatigiiffiit ulluinnarni ingerlanneqarnerannut pigisaannullu tunngasut, ingerlatsiviit ulluinnarni ingerlanne-qarnerannut pigisaannullu tunngasut, oqartussat ingerlatsiviisa ulluinnarni ingerlanneqarnerannut pigisaannullu tunngasut aamma sanaartornermut (sanaartortitsinermut) tunngasut, inuussutissarsiornermullu tunngavissunut tapiisoqartarani, upperi-sarsiornikkut aallutanut (imallit) imaluunniit politikkilerinermut tunngasunut (imallit) siunertalinnulluunniit tapiisoqarneq ajorlunittaaq.

Naatsorsuuteqarfiusup ingerlanerani isertitaasut tamakkerlugit atortariaqanngitsutut siulersuisut naliliippata tamaaliornerup kingunerisaanik sinneqartoorutit naatsorsuu-teqarfiusumut tulliusumut aningaasat atunngitsuukkat ikaartinneqarsinnaapput.

takorluuineq neriunnerlu – qinnuteqaateqarlutit misilitsigut