NunaFonden-imut tikilluarit

Tamanut nalunaarut:

GrønlandsBANKEN A/S-ip 2019 naatsorsuutitigut angusaminut atatillugu 2020-mi sinne­qar­toorumminik piginnittunut agguaa-sinnaanani aalajangiuppaa, taamaalilluni kingu­mut NunaFonden isertitaqartussaajunnaarpoq. Maanna qallunaat naalakkersui-suisa sinneqartoorutinik agguaanissamut tunuarsimanissamut innersuutaat patsisaavoq, taamaaliornermullu aallaaviulluni corona-virus-imik ajornartorsiuteqarneq. Maanna iser­ti­ta­qartussaajunnaarnerup saniatigut ukiuni naatsorsuuteqarfinni kingul-lerni mar­lun­ni sinneqartoorutinik agguagassarsiavut annikittuusimapput. NunaFonden-ip Grøn­lands­BANKEN-imi piginneqataas-sutimik agguagassarsiani tapiissutitut atortarpai, pigin­ne­qa­taassutigullu piginneqataassutit tamarmiusut 13,98%-anit anner-tussuseqarlutik. Aningaasaateqarfik allatigut isertitaqarnissamut periarfissaqanngilaq.

2009-miit ukiunilu tulliuttuni nunarsuaq tamakkerlugu aningaasarsiornikkut ajornartorsiornerup nalaani aningaasaateqarfimmi aalajangerpugut patajaallisaaniarluta, taamaaliornikkut isertita­qanngiffiup nalaani qinnuteqaatinut akiut marlunni agguaasinnaa-nerput qulak­keer­niarlugu. Patajaallisaanerput ilaatigut kinguneqarpoq paatajaallisaassutit naligannik ukiuni taakkunani agguaas-sinnaasagit minnerusimallutik.

Taamatut ililuuseqarsimanerput maanna tapiiffigineqarnissamut qinnuteqaateqartunut ajunngitsumik kinguneqalerpoq, tassa aningaasaateqarfik akuersissuteqarfimmi agger­sumi, o1. juni 2020-miit 31. maj 2021-mut, katillugit 4 mio. koruunit akuer-sissutigisin­naa­lermagit, ukioq naatsorsuuteqarfimmut atuuttumut (o1. juni 2019-miit 31. maj 2020-mut) naatsorsuutigaarput katillugit 5,5 mio. koruunit agguaanneqassasut.

Aningaasaateqarfiup siulersuisuisa siusinnerusukkut aalajangiunnikuuaa annertus­suse­riik­kanik akuersissuteqartarneq, paasi-sassarsiorluni angalanernut, paarlaaqatigiinnikkut aamma atuakkat amerlasuunngortinneqarnerannut tapiissutaasartut anin-gaasaate­qarfiup isertitai aallaavigalugit annertussuserneqartassasut. Aalajangiussariikkanik ta­piis­sutit annertussusaat nittartakkatsinni ersereerput.

Aaningaasaateqarfik qinnuteqaatinut 100.000,- koruunit ataallugit annertussu­seqar­tunut ukiumut 10-leriarluni naliliisarpoq, aamma qinnuteqaatinut 100.000,- koruuninut annertunerusunullu qinnuteqaatinut ukiut 3-riarluni naliliisarluni, taamaalilluni anin­gaa­saateqarfik ukiumut 13-riarluni qinnuteqaatinut naliliisarluni.
.

Qinnuteqarnermi toqqaannartumik immersugassiamut kakkiussineq

Maluginiaruk qinnuteqarnermi toqqaannartumi immersugassiami taamaallaat pdf-fil-it kakkiunneqarsinnaammata.
.

Qinnuteqarnermi killigititat eqqumaffiginissaat

Maluginiaruk qinnuteqarnermi killigititat atuuttut qinnuteqarnermi eqqumaffigisariaqarmata.
.

NunaFonden naatsumik

Aningaasaateqarfik NunaFonden Kommuneqarfik Sermersooq-mi angerlarsimaveqarpoq. Aningaasaateqarfillu Nunatsinni tama-nut iluaqutaasinnaasunut ajunngitsuliuutaasinnaasunullu tapiissuteqarsinnaanermut siunertaqarluni.

Ukioq tamaat qinnuteqartoqarsinnaavoq. Qinnuteqarnissamut killigititat aamma qinnuteqaatissiaq word aamma qinnuteqaatis-siaq pdf nittartakkamiippoq, periarfissaavorlu toqqaannartumik qinnuteqaatissiap immersorsinnaanera.

Aningaasaateqarfiup siulersuisuisa qinnuteqaatit tiguneqartut qinnuteqarnissamut killigititat aallaavigalugit nalilersortarpaat, taamaaliornerullu kingorna itigartitsisinnaalluni akuersissuteqarsinnaalluniluunniit. Aningaasaateqarfiup siulersuisui nammine-risaminnik aallaavilimmik tunniussisinnaassuseqarputtaaq. Siulersuisut sumulluunniit pituttorsimanngissuseqartumik qinnu-teqaatit nalilersorneqareernerisigut tapiiffigineqarsinnaapput inoqatinut ajunngitsuliornerit, isumaginninnermut tunngasut, peqqinnermut tunngasut, piorsarsimassuseqarnermut tunngasut aamma timersornermut siunertallit. Siunertaasunut akuer-sissuteqartoqartillugu naliginnaasuuvoq piffissalikkamik nalunaarusiortoqarnissamik piumasaqarneq.

Taaneqareersut saniatigut piviusunngortilersaarneqarsinnaasunut ataasiakkaanut eqqaaneqareersutut siunertalinnut suliniu-teqartunut  inunnut ataasiakkaanut tapiisoqarsinnaavoq. Taamaaliortoqartillugu naliginnaasuuvortaaq piffissalikkamik nalunaarusiortoqassasoq.

Meeqqat atuarfiini atuartut paasisassarsiorlutik angalanerinut, paarlaaqatigiinnerit (udvekslingsophold) aamma oqaatsinik ilinniagaqarniarluni paarlaaqatigiinnerit meeqqanut inuusuttunullu 18-it inorlugit ukiulinnut qinnuteqaatit suliarineqarneri tapiissutaasullu immikkut aaliangersungaareerput.

Naliginnaasumik tapiiffigineqarneq ajorput inuit ataasiakkaat pisariaqartitaannut tunngasut, inuit ataasiakkaat ilinniagaqarne-rannut tunngasut, peqatigiiffiit ulluinnarni ingerlanneqarnerannut pigisaannullu tunngasut, ingerlatsiviit ullluinnarni ingerlanne-qarnerannut pigisaannullu tunngasut, oqartussat ingerlatsiviisa ulluinnarni ingerlanneqarnerannut pigisaannullu tunngasut, inuussutissarsiornermullu tunngavissunut tapiisoqartarani, upperisarsiornikkut aallutanut imaluunniit politikkilerinermut tunngasunut siunertalinnulluunniit tapiisoqarneq ajorlunittaaq.

Naatsorsuuteqarfiusup ingerlanerani isertitaasut tamakkerlugit atortariaqanngitsutut siulersuisut naliliippata tamaaliornerup kingunerisaanik sinneqartoorutit naatsorsuu-teqarfiusumut tulliusumut aningaasat atunngitsuukkat ikaartinneqarsinnaapput.

takorluuineq neriunnerlu – qinnuteqaateqarlutit misilitsigut